Kiitämme investointiohjelmaa valmistelleita viranhaltijoita siitä, että kaupungin heikentyneessä taloustilanteessa investointiohjelman muutoksiin on tartuttu asiaan kuuluvalla vakavuudella ja asioita on tuotu lautakuntiin keskusteltaviksi. Monet päätökset ovat vaikeita, mutta välttämättömiä. Arvostamme investointiohjelmassa sitä, että suurempien suuntaviivojen päättämisen lisäksi säilytetään joustavuus ottaen huomioon tulevaisuuden ennustamisen epävarmuustekijät. Esimerkkinä maanmyynnin, maahankintojen ja rakennuksen suhteen tämä merkitsee sitä, että ei rakenneta ylikapasiteettia, mutta mahdollistetaan kaupungin hallittu kasvu ja sen mukainen palvelutuotanto.

Mitä tulee yksityiskohtaisemmin meidän vihreiden keskusteluihin, me viivyimme pitkän tovin lasten koulumatkojen turvallisuuden parissa. Voi sanoa, että meille ”teki tiukkaa” alikulkujen rakentamisen peruutukset tai siirtäminen kauas tulevaisuuteen, esimerkiksi Sibeliuksenväylän alikulun, mutta erityisesti Sipoontien alikulun (Juholan koulun kulmalle suunniteltu). Sipoontien kohdalla nimenomaan yhä enemmän lapsia tulee kulkemaan kouluun uuteen JYK.iin ja myös Lepolan uusien asuinalueiden ihmisiä keskustaan. Alikulun voi rakentaa myöhemminkin, mutta onhan se silloin paljon kalliimpaa. Kokonaisuudessaan haluamme varmistaa, että kaikki lasten koulumatkojen turvallisuuteen liittyvät asiat mietitään ja tehdään huolella.

Meitä puhututtivat tietenkin myös koulut. Kouluverkkoon vaikuttavat useat eri tekijät: nykyisten koulujen kunto, rakennus-ja korjaustarpeet, kaupungin kasvuennusteet kuin myös kokonaiskasvuennusteiden rinnalla väestönrakenteen kasvuennusteet eri alueilla, paljonko tosiasiallisesti esimerkiksi kouluikäisiä alueilla tulee olemaan. Kaikki päätökset tulee tehdä kaiken mahdollisen saatavilla olevan faktatiedon valossa.

Meille on myös tärkeää, että kaikilla alueilla olisi lähellä ihmisiä kokoontumistiloja, helposti saavutettavia ja käytettäviä liikuntamahdollisuuksia ja lähiluontoa. Ne ovat arvokkaita terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Ihmiset eivät vain asuisi täällä, vaan myös viihtyisivät ja jäisivät tänne pidemmäksikin aikaa.

Me vihreät katsomme kaikkia asioita myös ympäristönäkökulmasta ja ottamalla huomioon kaupunkimme puhtaan tulevaisuuden ja sitä edistävät hiilineutraaliustavoitteet.

Maamme hallitus on luvannut toimia tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Valtion hiilineutraaliustavoitteissa iso osa liittyy asumiseen ja rakentamiseen: parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta, tuetaan siirtymistä päästöttömään lämmöntuotantoon, edistetään puurakentamista ja kiertotaloutta rakennusalalla ja huolehditaan kestävistä hankinnoista ja edistetään vähäpäästöistä liikkumista.

Sanallisten tavoitteiden lisäksi tärkeää on myös konkretia, luvut siitä, miten valinnat vaikuttavat tosiasiallisesti päästöjen pienentymiseen, mitä eri valinnat maksavat ja miten tavoitteiden toteutumisen seurannasta huolehditaan.

Järvenpään voi sanoa omien tavoitteidensa ja saavutustensa valossa olevan edistynyt ympäristöasioissa. Siksi meillä onkin aiheeseen liittyviä kysymyksiä.

-Miksi hiilineuraaliustavoitetta ei mainita investointisuunnitelmassa?

-Haluaisimme kuulla, mihin suunnitelmiin hiilineutraaliustavoitteet eniten vaikuttavat?

-Millä tavalla niissä suunnitelmissa hiilineutraaliustavoitteet on huomioitu? Miten tavoitteiden toteutumista, niistä aiheutuvia kustannuksia ja saavutettuja etuja arvioidaan?

Emme epäile, etteikö asioita ole mietitty ja resurssiviisaan tiekartan mukaan suunnistettu myös investointiohjelmaa tehdessä, mutta toivoisimme, että näitä asioita tuotaisi näkyväksi ja keskusteltaviksi sillä intensiteetillä kuin miten tärkeistä asioista on kysymys.

Kiitos!

Katri Kuusikallio