Järvenpään Vihreät

Kuva: Risto Salovaara

Järvenpäässä on käyty vilkasta keskustelua vanhuspalveluiden rakenneuudistuksesta. Rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla, joten mielestäni on korkea aika nostaa keskusteluun rakenteiden lisäksi sisältöön liittyvät kysymykset. Miten eri palveluiden turvin toteutuu kaupunkistrategiaan kirjattu Järvenpään kaupungin tarkoitus “turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset”?

Mitä nuo perusedellytykset ovat? Riittääkö, että vanhukselle tarjotaan välttämätön hygienia, ravitsemus ja lääkitys vai kuuluuko ihmisarvoisen elämän perusedellytyksiin myös liikkuminen sisällä ja ulkona, mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin, henkistä ja fyysistä vireyttä ylläpitävään mielekkääseen toimintaan ja seksuaalisuuden sekä hengellisyyden toteuttamiseen? Entäpä turvallisuus paitsi havaittavana ja mitattavana myös henkilökohtaisena kokemuksena? Kenellä on vastuu näiden ihmisyyteen kuuluvien ulottuvuuksien mahdollistamisesta vanhuksen toimintakyvyn heiketessä? Kuuluuko osa tästä omaisille ja jos niin mikä osa? Entä silloin kun omaisia ei ole tai he eivät pysty tai halua osallistua vanhuksen hoitoon? Missä tilanteissa erilaisen hoito- ja turvatekniikan käyttö on mahdollista? Mitkä palvelut kuuluvat kaupungin vastuulle? Mikä rooli kolmannelle sektorille annetaan vanhuspalveluiden toiminta-alueella? Kenen vastuulla on koordinoida eri tahojen välillä parhaan mahdollisen palvelu- ja tukiverkoston aikaansaamiseksi?

Paljon kiperiä kysymyksiä, joihin vastaamien ei ole aivan helppoa. Järvenpäässä valmistellaan parhaillaan ikääntymispoliittista ohjelmaa. Minun toiveeni on, että ohjelma ei jää pelkäksi palveluiden ja erilaisten lukuina mitattavien tavoitteiden luetteloksi. Toivon, että ikääntymispoliittista ohjelmaa laadittaessa päästään keskustelemaan rohkeasti laadusta, sisällöistä ja erilaisista mahdollisuuksista turvata järvenpääläisille hyvä vanhuus asumismuodosta riippumatta. Ikääntymispoliittisessa ohjelmassa on uskallettava ottaa kantaa myös esittämiini vaikeisiin kysymyksiin. On erittäin tärkeää tehdä vanhuspalveluiden sisältöön ja laatuun liittyvät linjaukset ja vastuut näkyviksi. Vasta silloin palveluita voidaan aidosti arvioida ja kehittää.

1. Kirkon yhteiskunnallinen asema - kuten ns. valtionkirkko - ovat
yhteiskunnallisia teemoja, joita vihreissä tulee käsitellä
yhteiskunnallisesta, ts. oikeudenmukaisuuden, demokratian tms. näkökulmasta.
Henkilökohtainen suhteeni uskontoon ei saisi värittää kannanottojani näissä
asioissa.

2. Kirkon kehittämistä (kohdan 1. asettamien rajoitusten puitteissa) tulee
kirkossa toimivien vihreitten saada käsitellä oman vakaumuksensa
näkökulmasta. Sama koskee kaikkia vakaumuksen yhteen liittämiä ryhmiä
(uskonnollisia ja uskonnottomia). Kirkon jäsenten ei tulisi kommentoida
kielteisesti esimerkiksi vapaa-ajattelijain toimintaa, jollei se ei ole
ristiriidassa kohdassa 1. tarkoittamieni seikkojen kanssa.

3. Kaikista aatteellista, filosofista jne. kysymyksistä tulee kunkin saada
käyttää oman vakaumuksensa näkökulmasta toisin ajattelevien vihreitten siitä
loukkaantumatta. Sivistynyt ihminen tietysti esiintyy näissä niin kuin
kaikissa muissakin asioissa toista ihmistä kunnioittaen. Toisen
kunnioittaminen ei estä muotoilemasta kärkeviäkään kannanottoja uskonnon
puolesta tai sitä vastaan. Uskonnon ja kirkon kritikoiminen on täysin
luvallista. Samoin saa arvostella esimerkiksi islamia tai
vapaa-ajattelijoita. (Minusta Raamattujen vaihtaminen pornografiaan oli
läpeensä mauton kampanja.)

4. Vihreä liike ei ole uskonnollinen, muttei myöskään uskontokielteinen
liike. Jokainen, joka kannattaa liikkeen perustavoitteita, on tervetullut
mukaan vaikuttamaan riippumatta uskonnollisesta tai uskonnottomasta
vakaumuksestaan. Toiset antavat tilaa vaikka olisivat eri mieltä.

 

 

Morjenstes De Gröna -

Tulen kaapista – tai menin kaappiin, kuinka vain haluatte asian kokea?

Ilmoitan julkisesti kaikille, että palasin 33 vuoden jälkeen seurakunnan jäseneksi…

Olin aikoinani aktiivinen seurakuntanuori Helsingin Alppilan seurakunnassa ja toimin rippikoulun jälkeen monia vuosia ns. isona veljenä ja poikien erilaisten liikunta- ym. kerhojen vetäjänä – en ole kuitenkaan ollut koskaan ”uskossa” enkä ole nytkään hurahtanut mihinkään, mutta oivalsin että, kirkon jäsenenä on kirkon asioihin vaikuttaminen -helpompaa kuin
”pakana” ulkopuolella oleminen.

Erosin kirkosta keväällä 1977 henkilökohtaisena ” vastalauseena” Kirkon vanhoillista ja säilyttävää politiikkaa vastaan. mm. naispappikysymys oli mahdoton ja Helsingin kaupunkiseurakuntien nuorisotyötä karsittiin ja virkoja muutettiin sekä siirrettiin muualle… Näiden yli kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut sen verran eteenpäin- menoa ja laajempaa suvaitsevaisuutta, että liittyminen ei tuntunut enää vastenmieliseltä?

Olen sivusta seurannut Järvenpään seurakunnassa käytyä, välillä kiivastakin keskustelua kuinka kirkkoa johdetaan ja mikä on kirkon yhteiskunnallinen tehtävä ja vastuu – Kirkkohan on merkittävä mielipidevaikuttaja ja sen kannanottoja seurataan… Oma seurakunta ja sen luottamusmiehet ratkovat Järvenpään asioita ja heidän painotuksensa vaikuttavat myös operatiiviseen toimintaan….

Kirkkovaltuusto ja – neuvosto ovat mielenkiintoisia foorumeita, sillä siellä miekkaillaan konkreettisista toimenpiteistä ja paikallisseurakuntien toimintalinjoista.. siellä on paljon asioita joissa vihreä vaikuttaminen olisi paikallaan?

Tämän vuoden marraskuussa on seurakuntavaalit ja olisi mahtavaa jos saisimme luotua vaaleihin vihreän listan – äänioikeutettuja on paljon, koska vaalipäivänä 16 vuotta täyttäneet ovat vaalikelpoisia…

Haastankin kaikki seurakuntaan kuuluvat vihreät lähtemään mukaan vaaleihin – vihreää ajattelua tarvitaan myös kirkon päättävissä elimissä.

Ja koska heitin ensimmäisen kiven, niin ilmoittaudun ensimmäisenä mukaan—- Jos viisikin saadaan, niin kannattaa lähteä, mutta suhteellinen vaalitapa hyödyttää parhaiten pitkiä listoja.

Miettikää muutkin asiaa -

Lassi

Järvenpään Vihreät ry on vihreää aatetta ja vaikuttamista harjoittava yhdistys. Tavoitteenamme on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kaupunki, joka edistää kaupunkilaisten sosiaalista tasa-arvoa, keskinäistä yhteistoimintaa ja suvaitsevaisuutta sekä kestävää kehitystä.

 Vihreä kaupunki on hyvä elinympäristö:

• kaupunkisuunnittelun perusta on tiivis ja eheä, ihmisen kokonainen kaupunki
• rakentaminen on hyvin suunniteltua, kestävää ja estee­töntä
• toimiva joukkoliikenne on jokaisen kuntalaisen oikeus
• leikkipaikat, viheralueet ja lähimetsät ovat tärkeitä
• elämäntilanteen mukaan on tarjolla erilaisia asuntoja - pientaloja ja kerrostaloja
• pientalovaltainen asuminen voi olla tiivistä ja ekologista
• säästetään luonnonvaroja; se on myös taloudellisesti järkevää

 Vihreässä toimivassa kaupungissa:

• on laadukkaat peruspalvelut kuten koulut, päivähoito ja terveydenhoito
• ennaltaehkäisy on parasta terveydenhoitoa ja sosiaalipolitiikkaa
• lähiliikuntapalvelut ja kunnolliset kevyen liikenteen reitit ovat kaikkien ulottuvilla
• kulttuuri kuuluu kaikille – myös kulttuurin tekeminen
• päätöksenteko on mahdollisimman avointa ja
• kaupunkia kehitetään työntekijöitä kuunnellen

 Vihreä kaupunki on tasa-arvoinen ja vastuullinen:

• kannustetaan yhteisöllisyyteen ja yhteistoimintaan
• kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa elämäänsä ja elinympäristöönsä
• huolehditaan erityisesti niistä, jotka eniten apua tarvitsevat
• olemme kaikki vastuussa tulevien sukupolvien elämisen edellytyksistä

 Järvenpään Vihreiden arvoja ovat:

• kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
• sosiaalinen oikeudenmukaisuus
• yhteisöllisyys
• moniarvoisuus
• luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

 Järvenpään Vihreiden keskeisenä periaatteena on avoin ja läpinäkyvä päätöksentekoprosessi, jossa päätösten taustalla vaikuttavat arvot ja perusteet ovat kaikkien arvioitavissa. Avoimuus päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä sekä vapaus mielipiteen ilmaisuun on demokratian ydin.

Vihreät korostavat päätöksenteossa paikallisdemokratian merkitystä. Ihmisiä koskevat päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ja asukkaita kuunnellen. Toisaalta on tärkeää, että pystymme kunnallispolitiikassa tarkastelemaan asioita koko kaupungin ja laajemmin koko seutukunnan näkökulmasta.

 Toiminta ja toimijat vihreässä päätöksenteossa

•   Yhdistys on kaupunkilaisten arvostama

Tiedotamme avoimesti toiminnastamme ja osallistumme aktiivisesti poliittiseen keskusteluun. Järjestämme erilaisia tilaisuuksia, joissa on mahdollista kuulla asiantuntijoita ja kaupunkilaisia. Uskomme siihen, että hyvä maine syntyy toiminnan kautta.

Valtuustokauden aikana raportoimme kunnallisvaalitavoitteiden saavuttamisesta. Näin äänestäjillä on mahdollisuus arvioida, miten olemme työssämme onnistuneet.

Toimintamme on näkyvää ja läpinäkyvää, tämä varmistetaan tiedottamisella. Järvenpään Vihreiden viestintä on avointa ja luotettavaa. Ulkoisella viestinnällä tuodaan esille arvot, periaatteet ja teot sekä luodaan yhteys kuntalaisiin. Samalla rakennetaan mielikuvaa vihreistä Järvenpäässä.

•  Jäsenistö tuntee yhdistyksensä

Sisäisen viestinnän tavoitteena on jäsenistön ja luottamushenkilöiden osallistumisen lisääminen ja moniarvoisen keskustelun synnyttäminen. Yhdistys toimii demokraattisesti ja kaikkien jäsentensä mielipidettä kuunnellen.

Valtuustoasiat käsittelemme kuukausikokouksessa, johon kutsutaan koko jäsenistö. Hallitus panostaa keskustelevan ja avoimen ilmapiirin syntymiseen yhdistyksessä. Hallituksen kokoukset ovat koko jäsenistölle avoimia.

Toiminnastamme tiedotamme entistä tehokkaammin sähköisen viestinnän kehittymisen myötä. Yhdistyksen sisäinen ja luottamuksellinen sähköpostilista mahdollistaa sisällöllisen keskustelun ja tiedonkulun eri luottamustehtävissä toimivien välillä.

•  Vihreän liiton paikallisyhdistys Järvenpäässä

Järvenpään Vihreät ohjaa vihreiden poliittista toimintaa Järvenpäässä. Yhdistyksen kokouksessa vah­vistetaan poliittiset ohjelmat ja keskeiset linjanvedot sekä hyväksytään pelisäännöt ohjaamaan toimintatapoja eri tilan­teissa.

Järvenpään Vihreät ry:n ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Yhdistyksen toimeenpanovaltaa käyttää hallitus sen mukaisesti miten jä­senistö vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa ja näiden peli­sääntöjen mukaisesti ohjaa.

Yhdistys ja valtuustoryhmä muodostavat yhdessä Järvenpään Vihreiden poliittiset linjaukset. Yhdistys tuo jä­senistön äänen valtuustoryhmälle, jotta mahdollisimman laa­jan joukon näkemykset vaikuttaisivat kannanmuodostukseen. Tätä vuoropuhelua on edelleen kehitettävä.

Järvenpään Vihreiden hallitus voi tarvittaessa perustaa työryhmiä valmistelemaan poliittisia linjauksia. Vaalityöryhmä vastaa vaalikampanjoiden valmistelusta.

• Lautakuntien jäsenet ja muut luottamushenkilöt

Vaikuttamisen, avoimuuden, demokratian ja osallistumisen kannalta on olennaista, että tieto kulkee vaivatta luottamushenkilöltä toiselle. On tärkeää, että vihreä linja näkyy päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa. Merkittävissä periaatepäätöksissä vihreän kannan tulisi näkyä lautakuntien ja muiden luottamuselinten päätöspöytäkirjoissa.

Kannanmuodostus pohjaa periaatteisiin, jotka kirjataan vaali- ja muihin ohjelmiin. Kannanottoja tehdään monella tasolla: puolue-elimissä, Järvenpään Vihreissä sekä kaikkien yksittäisten vihreiden mielipidekirjoituksilla ja puheilla. Kannanmuodostus on dynaaminen jatkuvasti käynnissä oleva prosessi, jossa ovat mukana kaikki luottamushenkilömme.

Tärkein kaupungin toimintaa ohjaava päätöksentekoprosessi on vuosittainen budjetin valmistelu ja hyväksyminen. Prosessi on kuvattu tarkemmin valtuustokellossa. Lautakuntien jäsenten panos on valmistelussa olennainen.

Lautakuntien vihreät jäsenet ja varajäsenet muodostavat lautakuntaryhmän, joka on vastuussa vihreiden tavoitteiden ajamisesta kyseisessä lautakunnassa. Lautakuntaryhmät vastaavat siitä, että kaupungin järjestämissä toimialakohtaisissa yleisötilaisuuksissa on vihreiden luottamushenkilöiden hyvä edustus.

Kaupunginhallitusryhmän, valtuustoryhmän ja lautakuntaryhmien yhteisiä seminaareja pidetään vuosittain kaksi. Strategiatyön yhteydessä keväisin ja talousarvion valmistelun yhteydessä syys-lokakuussa. Neuvottelun kutsuu koolle valtuustoryhmän puheenjohtaja.

On tärkeää, että kaikki luottamushenkilöt toimivat aktiivisesti omassa roolissaan viestien muille päätösten eri vaiheissa asianmukaisesti.

• Valtuustoryhmä

Valtuustoryhmällä on suuri valta ja vastuu siitä, millaiselta Järvenpään Vihreiden politiikka näyttää. Valtuustoryhmä kantaa poliittisen vastuun kaikista päätöksistä äänestäjien antamalla valtuutuksella. Ryhmä valitsee itselleen puheenjohtajan ja yhden tai useampia varapuheenjohtajia varsinaisten valtuutettujen joukosta.

Valtuustoryhmän kokoukset ovat, jos mahdollista, avoimia kaikille Järvenpään Vihreiden jäsenille ja niistä tiedotetaan aktiivisesti.

Toisin kuin perinteisissä puolueissa tiukka puoluekuri ei kuulu vihreään poliittiseen kulttuuriin. Edustajamme kaupunginvaltuustossa tai muussa luottamustehtävässä voi äänestää ryhmän kantaa vastaan, mikäli ilmoittaa sen ryhmälle etukäteen ja perustelee kantansa. Ryhmän kanta syntyy avoimen keskustelun tuloksena siten, että kaikki ryhmän jäsenet tuovat näkemyksensä julki.

Valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin osallistuvat valtuustoryhmän ja kaupunginhallitusryhmän puheenjohtajat.

Valtuuston tärkeimmät tehtävät ovat strateginen ohjaus ja talousarvion hyväksyminen. Strategian toteutumista seurataan johdon raporteilla.  Strategiatyö painottuu ensimmäiseen vuosipuoliskoon ja talousarviotyö aloitetaan viimeistään elokuussa.

Kaupungin päätöksenteon aikataulu ja johdon raporttien aikataulut annetaan vuoden alussa. Valtuustoryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vastaavat siitä, että valtuustoryhmä, kaupunginhallitusryhmä ja lautakuntaryhmät tuntevat aikataulun.  Valtuusto-, kaupunginhallitus- ja lautakuntaryhmien yhteistyö suunnitellaan kaupungin päätöksentekoaikataulun mukaisesti.

2.6 Kaupunginhallitusryhmä

Kaupunginhallituksen jäsenyys on vaativin luottamustehtävä sekä tiedollisesti että työmäärältään. Se edellyttää kokemusta luottamustehtävistä. Kaupunginhallitusryhmään kuuluvat kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet. Valtuustoryhmän puheenjohtaja osallistuu näihin kokouksiin.

Kaupunginhallituksen jäsen on keskeisessä asemassa päätöksentekojärjestelmässä, koska hän voi vaikuttaa keskeisten päätösten valmisteluun. Koska monet asiat eivät ole valmisteluvaiheessa julkisia, jäsen joutuu muodostamaan vihreille kantoja, jotka eivät ole avoimia. On tärkeää, että kannanmuodostuksesta kerrotaan laajemmalle joukolle heti, kun se on mahdollista.

Keskeisillä luottamushenkilöillä on oltava mahdollisuus neuvotella luottamuksellisesti muiden puolueiden edustajien kanssa, jotta olemme aidosti mukana kaikessa päätöksenteossa. Toisinaan on kyettävä kompromisseihin, minkä onnistuminen edellyttää vihreiden sisäistä luottamuksellista keskustelua riittävän ajoissa ennen epävirallisen neuvottelun tai päätöksenteon hetkeä.

On tärkeää, että kaupunginhallituksen jäsenen yhteys valtuustoryhmän, kunnallisjärjestön ja jäsenistön suuntaan toimii. Kaupunginhallitusryhmän puheenjohtajan aktiivinen raportointi luottamuksellisella sähköpostilistalla on keskeinen tiedon välittämisen keino. Tavoitteena on nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin.

• Iskuryhmä

Iskuryhmä varmistaa poliittisen linjan pitkäjänteisen yhdensuuntaisen toteutuksen. Ryhmään kuuluvat valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja ja yhdistyksen puheenjohtaja. Ryhmä päättää toiminnasta nopeissa tilanteissa, jotka vaativat koordinaatiota kaupunginhallituksen, valtuustoryhmän ja yhdistyksen välillä. Iskuryhmän jäsenet pitävät toinen toisensa ajan tasalla tärkeissä käänteissä puhelimitse.

• Toiminta Vihreässä puolueessa

Osallistumalla aktiivisesti puolueen toimintaan saadaan Järvenpään Vihreät laajasti kytkettyä valtakunnan politiikkaan.

Yhdistys pyrkii saamaan omia edustajia piiriyhdistyksen hallitukseen ja puoluehallitukseen että puoluevaltuuskuntaan. Jäseniä rohkaistaan hakeutumaan ylikunnallisiin luottamustehtäviin ja puolueen työryhmiin.

• Eduskunta

Käytämme kaikkia demokraattisen päätöksenteon tasoja toiminnassamme. Eduskuntavaaleissa ensisijaisena tavoitteena on saada läpi järvenpääläinen vihreä kansanedustaja. Oman kansanedustajan kautta syntyy luonteva yhteys valtakunnan tason päätöksentekoon. Kansanedustaja tuo myös uskottavuutta kunnallispolitiikkaan.

Henkilövalinnat

• Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalien jälkeen

Välittömästi kunnallisvaalituloksen tultua julki tehdään kirjallinen kysely, jossa ehdokkaita ja muita yhdistyksen jäseniä pyydetään asettamaan tärkeysjärjestykseen ja perustelemaan omat luottamuspaikkatoiveensa.

Järvenpään Vihreiden paikkajakotyöryhmä tekee esityksen luottamuspaikkavalinnoista yhdistyksen kokoukselle vaalituloksen ja jäsenkyselyn perusteella. Vihreiden edustajaa kaupungin paikkajakotoimikunnassa evästetään paikkatoiveista, jotta saadut luottamustoimet ja niiden sukupuolet vastaisivat mahdollisimman hyvin esitettyjä toiveita. Paikkajakotyöryhmään kuuluvat yhdistyksen hallitus ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Puoluedemokratia lähtee jäsenistöstä, jolla tulee olla sananvaltaa asioihin. Paikkajakotyöryhmä tekee esityksen luottamuspaikkavalinnoista yhdistyksen kokoukselle vaalituloksen ja jäsenkyselyn perusteella. Lopullisen päätöksen paikoista tekee valtuustoryhmä.

Tärkeitä luottamuspaikkojen valintakriteereitä ovat:

• aktiivisuus ja yhteistyökyky aiemmin luottamustehtävän ja sisäisen viestinnän hoitamisessa
• Järvenpään Vihreiden jäsenyys
• omat toiveet
• poliittinen kokemus
• kunnallisvaalien äänimäärä
• perehtyneisyys ja motivaatio tehtävän hoitamiseen
• rotaatio
• paikkajakoon vaikuttaa tasa-arvolainsäädäntö

Vaaleissa ehdolle asettuneet ja kannatuksensa sitä kautta mittauttaneet ovat saaneet äänestäjiltä mandaatin hoitaa yhteisiä asioita.

Vihreän politiikan teossa kantavana periaatteena on ollut vallan hajauttaminen monille. Kierrättämällä luottamustehtäviä ja jakamalla niitä mahdollisimman monelle pyrimme sitouttamaan mahdollisimman monia vihreitä toimijoita edistämään vihreitä arvoja ja tavoitteita.

Jos luottamustoimet, tehtävät ja valta keskittyvät samoille ihmisille, on vaarana demokratian kaventuminen. Rotaatio takaa sen, että valta hajautuu mahdollisimman monelle ja suuremmalla joukolla on mahdollisuus päästä merkittäviin tehtäviin. Toisaalta tiukka rotaatio saattaa vähentää motivaatiota pitkäjänteiseen työhön ja johtaa osaamisen ja verkostoitumisen haaskaamiseen. Avoimella keskustelulla pääsemme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen myös henkilövalinnoissa.

• Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalikaudella

Kesken valtuustokauden vapautuvista luottamuspaikoista tiedotetaan yhdistyksen sisäisen sähköpostilistan kautta. Kaikki kiinnostuneet voivat hakea avoimia paikkoja. Valinnan tekee yhdistyksen hallitus. Mikäli hallitus ei ehdi käsitellä kyseistä henkilövalintaa, sen tekee valtuusto- tai kaupunginhallitusryhmä sen mukaan tehdäänkö valintapäätös valtuustossa vai kaupunginhallituksessa.

Toiminnan muodot

• Yhdistyksen toiminta on tehokasta

Yhdistyksen toiminta perustuu suunnitelmallisuuteen. Hallitus ja jokainen toimikunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja toteuttaa sen. Yhdistyksen vuosikokous päättää toimintasuunnitelmaan tukeutuvasta budjetista vuosittain, ja hallitus vastaa budjetin noudattamisesta.

• Vaikuttaminenon entistä enemmän yhteistyötä

Solmimme keskusteluyhteyksiä ja yhteistyöverkostoa erilaisiin yhdistyksiin, kansalaisliikkeisiin, kansalaisaktiiveihin ja kaupunkilaisiin sekä asiantuntijoihin paikallisella ja laajemmallakin tasolla.

Teemme yhteistyötä muiden vihreiden toimijoiden kanssa Järvenpäässä, naapurikunnissa, Uudellamaalla sekä valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Teemme myös puoluerajat ylittävää yhteistyötä silloin kun toiminnan tavoite on yhteinen.

• Yhdistyksessä on riittävästi aktiivisia toimijoita

Järvenpään Vihreät ry:ssä toiminta on hauskaa ja motivoivaa. Uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan toimintaan ja heillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada tärkeitä luottamuspaikkoja.

Yhdistyksen työn ja vastuun tulee jakautua tasaisesti luottamushenkilöstön ja hallituksen kesken.Luottamushenkilöstön ja jäsenistön hyvinvoinnista huolehditaan.

• Yhdistyksen taloutta hoidetaan vastuullisesti

Luottamustehtävissä toimivat henkilöt maksavat jäsenistön päättämän määrän puolueveroa luottamusmiespalkkioistaan yhdistykselle. Kertyneet varat käytetään yhdistyksen toimintaan jäsenistön budjetin yhteydessä päättämällä tavalla.

Yhdistyksen taloudesta vastaa hallitus, joka laatii vuosittain tilinpäätöksen ja esittää sen tilintarkastajille ja vuosikokoukselle hyväksyttäväksi.