Valtuustossa laitettiin Pajalanpihan pientaloalue liikkeelle ja jätettiin valtuustoaloitteet lapsistrategian tekemisestä sekä hiilineutraaliustavoitteen aikaistamisesta vuoteen 2028!

Loskaa & räntää. Kirpeiden pakkasten jälkeen sataa, lämpötila keinuu nollan molemmin puolin. Paikoin petollisen liukasta.
Se säästä. On maanantai 13.12. ja Järvenpää-talon Sibelius-salissa puolestaan kaupunginvaltuuston aikuisten oikeasti kevyehkö kokous alkamassa – ennakkotietojen valossa siis.
Ainoastaan pikaisen toteamuksen sisältävien asioiden lisäksi esityslistalla seuraavat asiat:
§ 120: Kuntaliiton valtuuskunnan vaalit 2021
§ 121: Vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2022–23 taloussuunnitelman muuttaminen
§ 122: Pajalanpihan pientaloalueen kumppanin valinta ja myyntipäätös
Tunnelma / ilmapiiri ennen kokousta vissiin melko leuto. Ennen virallista kokousta oli sisäilma-asioista noin puolen tunnin mittainen valtuustoinfo: ”Kaupungin kiinteistöjen sisäilmatilanne ja rakentaminen / Veikko Simunaniemi, Jani Kervinen, Leena Hogg”. Vaikka politiikassa on tapana olla eri mieltä, niin mitä luultavimmin monen valtuutetun ja viranhaltijan sydäntä ja / tai mieltä lämmittää tieto siitä, että pitkän ”sisäilmaongelmasodan” jälkeen olemme ihan näillä näppäimillä puhdas kaupunki – mitä kiinteistöjemme sisäilman laadun suhteen tulee. VAMOS!
Kello lyö viisi ja pj-Petri starttaa kokouksen.
Ilmoitusasioissa nuorisovaltuuston pj Niko Kotilainen kävi puhumassa nuorten osallistamisesta ja kertoi, että Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry on päättänyt jatkaa vuonna 2019 Järvenpään kaupungille myöntämänsä sertifikaatin ”voimassaoloa”. Nuorten vaikuttamiselle on kaupungissamme loistavat edellytykset, terveisin N. Kotilainen.
Harri Palviainen, kaupunkimme uusi kaupunkikehitysjohtaja, esittäytyi. Elinkeino-/elinvoima-asioiden asiantuntijana mainetta niittänyt mm. Pohjois-Karjalassa, Joensuussa etenkin. Teknologia-alan firmojen konkari; paljon toimitusjohtajan duunin kokemusta. Rutkasti kokemusta hallitustoiminnasta ja johtoryhmistä. Kehui kaupunkimme virkakoneiston ja asiantuntijoiden osaamista ja tuloksellisen työnteon eetosta. Koki, että kaupunkimme kasvaa järkevästi. Myönsi kuitenkin, että haasteita voi nousta, ja ”ne vain pitää taklata”.
§120 olikin aikaa vievä happening. Äänestys tapahtui manuaalisesti kynä-paperi -menetelmällä. Iso sali vieläpä myös, niin tovi kului äänestellessä. ”Etunimi Sukunimi. Etunimi Sukunimi valmistautuu.” sai sihteeri todeta ”muutaman kerran”. ”Nättii”, sanois eräät esiteinit duunipaikallani. Veikeä fiilis, kun yhden valtuutetun ääni noin 800 ääntä. ”Minä olen 800!” Muistaakseni joku sen niminen leffa tai kirja on kuin ”I am one hundred” tai ”We are six thousand” tmv.. Vaan kuinkas sitten kävikään…
UUSIKSI MENI! Äänestys suoritettiin, mutta koska joku tajusi, että numeroita 6 ja 9 ei tunnisteta, jos äänestäjät eivät ole merkanneet numeromerkin perään pistettä, niin äänestys suoritettiin uusiksi. ”Vaillinaisen ohjeistuksen vuoksi tämä on tehtävä uudestaan.” Pj:n johdolla pieni hetki pompoteltiin myös, laitetaanko piste jokaisen numeron perään vai viiva jokaisen numeron alle, vai vain numeroiden 6 ja 9. Ai että! Meneehän se ilta näinkin. Heh! Viiva numeromerkin alle. Muista Ville: viiva EIKÄ piste! Nyt jännittää. Haha! Äänestys suoritettu toistamiseen.
Kova ilta – jengi varmaan aivan rätti-puhki-poikki illan päätteeksi, kun peräti kahteen kertaan äänestettykin, ja vielä manuaalisesti sekä kävelty Sibelius-salin portaita edestakaisin pariin otteeseen, huh huh. Äänestyksen jälkeen ääntenlaskijat painelivat ääniä laskemaan ja kokous keskeytettiin noin 15 minuutiksi.
Kokous jatkui klo 18. Äänestystulos kerrottiin pj:n toimesta. Äänestäneitä valtuutettuja oli 51. Äänestyslipukkeista hylättiin 4: 3 asiattomia merkintöjä ja 1 tyhjä äänestyslipuke.
Pykälä 121 olikin sen sijaan nopeasti ohi. Pj totesi asiat, kenelläkään ei ollut vastaan sanomista. Ainoastaan valtuutettu Rundgren halusi avata sanaisen arkkunsa tästä pykälästä. Hän oli sitä mieltä, että kaupunkimme lastensuojeluun liittyviä haasteita tulee miettiä muutenkin kuin vain Keusotea syyttämällä. Erittäin tärkeää toki muistaa, että Keusotea ei kannata syyttää kaikista sote-haasteista. Varmasti osa meistä onkin ikään kuin automatisoitunut nostamaan heristävän sormen sote-ongelmissa aina vain kohti Keusotea, vaikka toki kunnilla on myös osuutensa palvelujen toimivuudessa. Tästä ”Missä tilassa kuntamme lastensuojelu on, ja mistä tietyt haasteet kumpuavat?” -asiasta kuulisin mielelläni lisää. Tiedänkin pari valtuutettua ja ex-valtuutettua, joiden puoleen käännyn. Naps. Viestit lähetetty. Mielenkiinnolla odotan näkemyksiään viestitse minulle saapuvan.
Pykälä 122. Valtuutettu Kontkin (Kok.) piti ryhmäpuheenvuoron. Nosti esiin, kuinka hienoa on, että kyseinen alue vihdoin lähtee rakentumaan. Lisäsi, että alueen lähikouluista pidettävä jatkossa erityisen hyvää huolta, jotta kyseinen alue pysyy vetovoimaisena lapsiperheiden näkökulmasta. Mielenkiintoinen näkökulma. Toivottavasti ei tarkoittanut sitä, että kunnan pitäisi huolehtia erityisen hyvin niistä kouluista, joiden alueelle on rakentumassa lapsiperheille potentiaalisia taloja. Yhdenvertaisuuden nimissä varmaankin pitäisi meidän huolehtia jokaisesta koulustamme – oli siellä lapsiperheille rakentumassa uusia taloja tai ei. Lähetin puhujalle yksäriviestin asiasta.
Myös valtuutettu Repo (Plussa) kävi puhumassa pientalojen / perheasuntojen sekä yhteisöllisyyden puolesta. Plussalaiset nostivat esiin, että Pohjoisväylän läheisyys on syytä huomioida rakentamisessa meluhaittojen näkökulmasta. Good point! Sieviasunnot ja YIT saivat plussalaisilta puollon.
Valtuutettu Lappalainen (kesk.) puolestaan puhui puurakentamisen puolesta. Huomautti myös, että avoimella alueella puu ei lähde kasvamaan kovinkaan nopeasti. Ymmärsin tämän viittaavan siihen, että kyseiselle alueelle on hyvä rakentaa puurakennuksia sen sijaan, että ”muutamien pienten puiden annettaisiin siellä kasvaa hitaasti”.
Valtuustoaloitteita tuli pari: Järvenpään lapsistrategia, jonka laittoi alulle Järvenpää Plus ja jota kannattivat yksittäisten valtuutettujen lisäksi seuraavat valtuustoryhmät: Järvenpää Plus, Vihreät, Vasemmisto ja Kristillisdemokraatit.
Ryhmämme jätti aloitteen kaupunkimme hiilineutraaliustavoitteen aikaistamisesta vuodesta 2035 vuoteen 2028.
Sitten olikin jo kokous siinä. Kello on vasta puoli seitsemän; wöy miten kevyttä settiä. Nyt puurolle.
Valtuustoterveisin,
Ville Mustonen
Valtuutettu (Vihr.)
2021-12-15T17:35:28+00:00
Go to Top