Järvenpään Vihreät

Valtuustoryhmän terveiset

Kaisa Saarikorpi: Tuusulanjärven rasitusta pienentämään (valtuusto 30.8)

Uutiset ja tiedotteetValtuustoryhmän terveiset – 31. elokuuta 2010

Puheenvuoroni valtuuston talousarvion lähetekeskustelussa 30.8.2010:

Tuusulanjärvi on yksi parhaimpia asioita Järvenpäässä. Se tuo iloa ja virkistystä kaikenikäisille järvenpääläisille kaikkina vuodenaikoina. Meidän kannattaa pitää huoli siitä, että järvi puhdistuu ja pysyy puhtaana.

Tuusulanjärvi kuntoutuu koko ajan. Sitä rasittaa silti edelleen maatilojen päästöt, jotka valuvat ojiin ja laskevat niitä pitkin järveen. Järvenpääläisenä luottamusmiehinä emme voi vaikuttaa niihin. Järvenpään alueella ei ole maataloutta, joka rasittaisi järveä.

Talousarviossa on huomioitu Järvenpään osuus kunnostuksesta, 110.000 euroa. Järvenpää on hoitanut oman osuutensa järven kunnostuksessa vuosien ajan. Uusille asuntoalueille, kuten Lepolaan, ollaan tekemässä järjestelmät, joiden avulla hulevedet eivät laske suoraan järveen. Näin estetään päästöjen valumista järveen.

On ainakin yksi asia, jolla Järvenpää voisi vaikuttaa järven kuntoon. “Vanhan kaupungin” hulevedet valuvat vielä suodattamattomina järveen. Keskusta on asfaltin peittämä, eikä siellä löydy riittävästi paikkoja, mihin sadevesi imeytyisi. Meidän pitää varautua tulevaisuudessa rakentamaan myös vanhoille alueille sellaiset järjestelmät, että hulevedet eivät valu sellaisenaan Tuusulanjärveen. Toivommekin että varsinkin kun järven kunnostuskulut pienenevät vuosi vuodelta, tulevissa taloussuunnitelmissa varauduttaisiin sellaisten järjestelmien rakentamiseen, joilla vanhan asutuksen hulevedet imeytettäisiin ja järven kuormaa kevennettäisiin.

Parasta, mitä me voimme tuleville järvenpääläisille sukupolville perintönä jättää, on puhdas Tuusulanjärvi.

Seija Kareinen: Vihreän valtuustoryhmän budjettipuheenvuoro 30.8.

Valtuustoryhmän terveiset – 31. elokuuta 2010

Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja painottivat alustuksissaan valtuuston
kokouksessa sitä, että maailmalla talousennusteet eivät vielä ole lupaavia.
Epävarmuus jatkuu.

Kaupungin taloudessa ei kuitenkaan eletä yhtä synkkiä aikoja kuin vuosi sitten
elettiin ja pelättiin.  Verotulojen kasvuun voi vaihteeksi suhtautua jo
varovaisen toiveikkaasti.

Nyt olemme vasta talousarvion kehysvaiheessa.  Alustavasta kehyksestä voi
todeta vain, että esitetyllä toimintakatteen alijäämän kasvulla päästään
tulokseen, jonka ansioista uusia investointeja varten ei tarvita liian paljon
uutta velkaa.  Kustannustason nousulle ei ole paljon varaa.  Tämä on tietenkin
tosiasia.

Kuitenkin vasta syksyn kuluessa tulee tietoa siitä, mitä kehys toiminnan
tasolla merkitsee eli mitä tällä kehyksellä saadaan ja mitä jää saamatta.

Vihreän valtuustoryhmän toivomuslista - ja osittain veikkauslista - siitä,
mitä valmistelun aikana tullaan käsittelemään, on seuraava:

-miten Kiljavan tilanne vaikuttaa ensi vuoden talouteen?

-miten vanhus- ja vammaispalveluiden palvelurakenteen muutos vaikuttaa
talouteen ja asiakkaisiin (Kivipuiston tilanne on osa tätä kysymystä)?

-miten lasten päivähoidon rahat saadaan riittämään niin, ettei laatu kärsi?

-saadaanko Järvenpää-lisästä tutkittua tietoa talousarviokeskustelua varten? -
voihan olla ettei lisän jatkaminen edes ole vaakalaudalla.

-miten uudet suuria odotuksia herättävät tytäryhteisöt (Terveystalo Oy ja
Lepolan Helmi eli maatalousnormaalikoulun kiinteistö) alkavat toimia ja
täytyykö niihin varautua talousarviossa?  Omistajaohjauksen ja konsernitason
talouden ymmärtäminen on tärkeää.

-ehtiikö palveluverkkosuunnitelma vaikuttaa investointiosan valmisteluun?
Palveluverkkosuunnitelman piti olla jo kesällä valtuuston käsiteltävänä, mutta
keväisen lautakuntakierroksen jälkeen siitä ei ole kuulunut mitään.
Viivästyksestä ei tosin ole suurta haittaa, koske suunnitelman pohjatiedot
eivät vuodessa tai kahdessa vanhene.

-muuttuneen lainsäädännön vaikutuksia henkilöstön määrään on jo otettu
kehyksessä huomioon, mutta aina lakimuutosten vaikutusta ei ole helppo laskea:
miten lastensuojelulain 1.1.2011 voimaan tuleva säännös kotipalvelun
tarjoamisesta vaikuttaa talousarvioon?  Tilanne on jo hieman parempi kuin
muutama vuosi sitten, kun perheille ei voitu tarjota mitään apua kotiin.

-lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelmaan (hyväksytty
valtuustossa 30.8.2010) liittyvät toimenpiteet ja resurssit halutaan näkyväksi
talousarvion valmistelussa.

-toimialoilla on jo tiedossa kehyksen ylitysuhkia, joista osa johtuu lain
vaatimusten täyttämisestä.  Kaikki ne ovat perusteltuja ja välttämättömiä -
alibudjetointiin ei pidä langeta - ja ne on vihreän valtuustoryhmän mielestä
pystyttävä ottamaan talousarviossa huomioon.

Seija Kareinen, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kaisa Saarikorpi: Lepolan tontinkäyttösuunnitelmat

Valtuustoryhmän terveiset – 15. kesäkuuta 2010

Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 14.6.2010

Lepolasta toivotaan yhtenäistä, kaunista asuinaluetta. Siitä tulee Järvenpään käyntikortti. Kun alue rakennetaan, se tulee olemaan suurin piirtein samanlainen kymmeniä, ehkä satakin vuotta. Jälkeenpäin on hankala korjata, jos nyt tehdään virheitä. Siksi kannattaa tehdä nyt mahdollisimman oikein.

Esityslistassa kerrotaan, että tontinkäyttösuunnitelmien noudattamiseen ja kytkemiseen kauppakirjan luovutusehtoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Ostajan tulee hyväksyttää laatimansa tontinkäyttösuunnitelma kaupunginarkkitehdillä ennen rakennusluvan hakemista. Tämän asian painottamiseksi toimintatavalle haetaan kaupunginvaltuuston hyväksyntä.

Kauppakirjasta, joka meidän nyt pitäisi hyväksyä, on kuitenkin poistettu tuo ehto.

Tontinkäyttösuunnitelma sisältää esimerkiksi julkisivun, värit, materiaalit. Se sisältää sen, mihin sijoitetaan autopaikat, polkupyöräpysäköinti, pääpolut, asuntojakauma talojen sisällä. Rakennusliikkeet ovat itse tehneet tontinkäyttösuunnitelman. Tarkoitus oli, että se hyväksyttäisiin yhteisessä käsittelyssä kaupungin virkamiehen kanssa. Sillä tavalla varmistettaisiin, ettei rakennusvaiheessa tule yllätyksiä (esimerkiksi julkisivut ovat muuttuneet sovitusta). 

Jos kaupungin pitäisi hyväksyä tontinkäyttösuunnitelma ennen rakennusluvan saamista, sillä olisi väline, jolla se voisi puuttua tilanteeseen silloin, jos tapahtuukin jotain yllättävää ja ei toivottavaa. Tuo väline on annettu pois. Nyt kaupunki voi esittää vain toiveita, välineitä puuttumiseen ei ole silloin, jos rakentamisessa mennään väärään suuntaan.

Tämä on meidän kaupunkimme. Kai me haluamme itse vaikuttaa siihen, miltä täällä näyttää, emmekä antaa rakennusliikkeiden päättää sitä.

 

MUUTOSEHDOTUS:

 

Kaupunginvaltuusto 14.6.2010 § 60

Valtuusto päättää valtuuttaa kaupunginjohtajan myymään valtuuston päättämää hinnoittelua sekä muutoin parhaaksi katsomiaan ehtoja sekä ­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­liitteenä A olevaa kauppakirjalomaketta käyttäen Lepola I asemakaava-alueen asuinpientalo- ja asuinkerrostalotontit. Liitteeseen A lisätään kohdan 9 toiseksi kappaleeksi lause: ”Tontinkäyttösuunnitelma tulee ennen rakennusluvan hakemista hyväksyttää kaupunginarkkitehdillä.”

 

 

Katri Kakko: Ryhmäpuheenvuoro Kivipuisto-asiasta

Valtuustoryhmän terveiset – 10. toukokuuta 2010


Valtuusto 10.5.2010

 

Kivipuisto/ryhmäpuheenvuoro

 

Kivipuisto ja siihen liittyvä asiakokonaisuus on varsin laaja ja monitahoinen ja etenkin yksilötasolla se on herättänyt ymmärrettävästi suuria tunteita. Valtuustotasolla vihreiden valtuustoryhmä on lähestynyt aihetta kolmen toisiinsa liittyvän kokonaisuuden kautta: Kivipuiston ja kaupungin suhde, vanhuspalveluiden rakenneuudistus ja Järvenpään kaupungin toiminta suhteessa muihin vanhuspalveluiden tarjoajiin.

 

1. Kivipuistolla ja Järvenpään kaupungilla on tiivis historia sen perustamisesta alkaen. Kivipuisto on säätiönä lain mukaan itsenäinen, ja vastuussa toiminnastaan ja taloudestaan. Kivipuiston tapauksessa säätiön näkökulmasta erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut konsepti, jossa säätiön toiminta on ollut yhden ostajan, Järvenpään kaupungin, varassa. Tämä konsepti on taannut aikanaan Kivipuistolle turvaa, mutta toisaalta myös kaupungille tilaisuuden käyttää ns. vastuutonta valtaa - ainoan ostajan roolissa kaupunki on voinut edellyttää sopimuksia, jotka eivät aina ole olleet Kivipuiston kokonaisedun mukaisia.

Kivipuiston tulevaisuudennäkymät ovat sanalla sanoen huolestuttavat. Muutoksia on tapahduttava pikaisesti, jotta säätiön toiminta saadaan käännettyä kannattavaksi. Kivipuisto on ryhtynyt toimiin kustannusten hillitsemiseksi ja tehnyt sääntöihinsä muutoksen, joka tuo säätiölle mahdollisuuden tarjota palveluitaan myös Järvenpään ulkopuolelle. Valtuustoryhmämme toivoo Kivipuiston säilyvän tulevaisuudessakin yhtenä merkittävänä vanhuspalveluiden toimijana Järvenpäässä. Kivipuiston ajautuminen konkurssiin olisi paitsi inhimillisesti erittäin raskas myös mahdollisesti Järvenpään kaupungille ajan myötä kalliiksi tuleva skenaario. Säätiön pääsy jaloilleen on luonnollisesti ensisijaisesti säätiön ja sen hallinnon vastuulla, mutta kaupungilla voidaan katsoa olevan perustajajäsenenä ja Kivipuiston toimintaedellytyksiin asemansa puolesta vaikuttaneena vähintään moraalinen velvoite olla mukana kriisivaiheen ylityksessä. Kivipuiston tukitoimien on perustuttava realistiseen kokonaissuunnitelmaan. Säätiö on esittänyt toiveena mm. kaupungin puoltoa tilojen saneeraukseen tarvittavalle ARA- lainalle ja nykyistä mittavampia palveluostoja siirtymäajalle. Tukitoimien valikoima on arvioitava erikseen ja kokonaisuutena – tämän vuoksi emme ole valmiita myöntämään irrallista lisärahaa tässä vaiheessa (viitaten kaupunginhallituksessa tehtyyn esitykseen 720 000 euron lisämäärärahan myöntämiseksi). Luonnollisesti on selvitettävä erilaisten tukivaihtoehtojen lainmukaisuus kilpailulainsäädäntöön liittyen. Kivipuiston on myös itse oltava ajassa mukana ja palvelurakenneuudistuksen hermolla tulevaisuuden toimintaa suunniteltaessa mikäli säätiö mielii pärjätä itsenäisenä toimijana muiden joukossa.

2. Palvelurakenneuudistuksen perustelut lienevät jo moneen kertaan todetut ja varsin kiistattomat. Muutoksia tarvitaan, jotta verorahat riittävät tulevaisuudessakin ikäihmisten palveluiden tuottamiseen. Paniikkinappulaa ei kuitenkaan tarvitse painaa. Tämän viestin kaupunginvaltuusto on halunnut antaa tuomalla tämän vuoden talousarvioon 100 000 euron lisärahan palvelurakenneuudistuksen vauhdin hillitsemiseen. Raha ei ole iso, mutta viestin piti olla selvä; uudistusten on oltava hallittuja niin kokonaisuuden kuin yksittäisten toimenpiteiden osalta. Muutoksenhallinnan kannalta yksi keskeinen tekijä on muutoksen toteuttamiseen osallistuvien, eli vanhusasiakkaiden, heidän omaistensa ja vanhustenhuollon työntekijöiden ja alan toimijoiden sekä myös poliittisten päättäjien sitoutuminen muutosprosessiin. Hyvä lähtökohta tämän sitoutumisen mahdollistamiseen olisi avoimesti tarkasteltavissa oleva kokonaissuunnitelma. Nyt muutos näyttää enemmän hajanaiselta leikkaa-liimaa –palapeliltä tai shakilta jonka siirtoja on vaikeaa ennakoida ja ymmärtää. Talousarvioon kirjatut pitkäaikaishoidon paikkavähennykset ovat tavoitteita, joihin on pyrittävä mutta joiden toteuttaminen ei voi olla kaiken oikeuttava itsetarkoitus. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamistapojen on kestettävä myös eettinen tarkastelu. Asiakaslähtöisyyttä tulee tarkastella myös yksilötasolla muutosten toteuttamista ohjaavana arvona. Ihmisiä ei tule alistaa shakkipelin nappuloiksi; vaikka asukassiirroilla pyritään vinoutuneen palvelurakenteen korjaamiseen, on jokaisen siirron lähtökohtana oltava asiakkaan etu.

Vanhusasiakkaiden kyseessä ollessa on äärimmäisen tärkeää edetä prosessissa oikein päin: tulevan on tunnuttava turvalliselta ennen olemassa olevan purkamista. Turvalliseen muutosprosessiin kuuluu myös suunnitelma sen varalta, että suunnitellut toimenpiteet eivät käytännössä suju käsikirjoituksen mukaan. Muutosten tulisi perustua vapaaehtoisuuteen ja tässä aivan keskeisellä sijalla on motivointi, yksilön voimavaroihin ja tarpeisiin perustuva suunnitelma ja positiivisten kannusteiden käyttö kepin sijaan.

 

3. Tilanteessa, jossa ikäihmisten ja sitä myötä vanhuspalveluiden tarve väistämättä kasvaa, kannamme huolta siitä miten Järvenpään kaupunki toimii suhteessa muihin palveluntarjoajiin – yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin jollaisiksi säätiötkin voidaan lukea. Laadukkaan ja monipuolisen palvelujärjestelmän tarjoamiseen tarvitsemme kaupungin rinnalle muita toimijoita ja yhteistyötä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. Yhteistyön lähtökohtana ei voi olla rusinat pullasta –periaate vaan kaupungin etu pitkällä tähtäimellä on luoda rakenneuudistuksen edellytyksiä myös muille toimijoille. Tarvitaan rakentavaa, tulevaisuussuuntautunutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä – suurimpana toimijana ja myös palveluiden tilaajana kaupungilla on tässä oltava selkeä vetovastuu. Yritykset ja yhteisöt eivät voi olla vain kaupungin säästöpuskuri vaan sopimusten ja tehtyjen linjausten on pidettävä muuttuvissa olosuhteissa. Mielestämme kaupungin mainetta on tärkeää rakentaa tälläkin osa-alueella. Kaupunkistrategiassa todetaan tavoitteeksi,  että Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset – tässä hengessä tulisi toimia myös vanhuspalveluita tarjoavien toimijoiden kohdalla. Vastikään päivitetyssä ikääntyvien ja vajaakuntoisten palveluohjelmassakin edellytetään yhteistyöverkoston rakentamista kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa. Tapaus Kivipuisto on valitettava esimerkki siitä miten tässä voidaan epäonnistua. Epäonnistumisissa on kuitenkin aina opiksi ottamisen mahdollisuus. Tällä kertaa viisastumisen paikka on ainakin siinä miten asioista sovitaan: hyvät sopimukset huomioivat aina molempien sopijaosapuolten edun ja auttavat eteenpäin paitsi poutasäällä myös myrskyn silmässä.

Valtuustossa 12.10.2009

Valtuustoryhmän terveiset – 16. lokakuuta 2009

Valtuusto 12.10.2009

 

Valtuuston tärkeimpänä esityslistalla olevana asiana oli lähetekeskustelu vuoden 2010 talousarviosta – ja tästä johdettuna, mutta ei esityslistalla olevana asiana Järvenpää-lisä ja sen kohtalo.

 

Kaupunginhallitus on antanut jo kesällä toimialoille ohjeen valmistella ns. toimintakatteen nollakasvun varaan rakennetun talousarvion. Tämä tarkoittaa sitä, että palkka- ja muiden kustannusten nousu täytyy kompensoida säästöillä. Eli vielä tarkemmin sanottuna kaikkien toimialojen täytyy karsia menojaan rankasti.

 

Kaupunginhallituksissa Terho esitti asiaa palautettavaksi sillä ohjeella, että sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi saisivat luvan poiketa tiukasta linjasta. Terhon muotoilemien perusteluiden mukaan on epäoikeudenmukaista, että taantumasta joutuvat kärsimään vain ne, jotka eniten ovat riippuvaisia kunnan palveluista. Veronkorotuksestakin mainittiin.

 

Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa päätimme toistaa tämän kannan. Lisäksi puhuimme kiinteistöveron korottamisesta ja myös kunnallisveron korottamisesta. Lisävelkaantuminen on vasta viimeinen keino.

 

Meillä oli toiveena päästä mittaamaan käsityksemme kannatusta ponsiäänestyksellä, mutta valtuuston puheenjohtajan mielestä se ei ollut mahdollista. Kysyin tätä jo ennen valtuuston kokousta – varmuuden vuoksi, koska en ollut itsekään täysin varma, voiko niin tehdä vain tiedoksi tulevassa asiassa ja lähetekeskustelussa. Lähetekeskustelusta tehty yhteenveto ei ohjaa valmistelijoita eikä liian pikaisia johtopäätöksiä enemmistön ajatuksista saa siitä tehdä.

 

Siksi esitimme mahdollisimman selvästi ne kaksi asiaa, joita painotamme: talousarviosta ei saa tulla epäoikeudenmukainen ja kohtuuttomuuksien välttämiseen välttämätön rahoitus ei voi tulla velkaantumalla (vaan sen täytyy tulla verotuloista).

 

Järvenpää-lisästä keskusteltiin todella paljon. Taustalla oli sosiaali- ja terveyslautakunnan viime viikolla pidetty kokous, jossa päätettiin muutamien esitettyjen säästöjen hylkäämisestä, mutta hyväksyttiin valmisteltavaksi Järvenpää-lisän poistaminen. Asia tulee ilman muuta vielä valtuuston käsiteltäväksi.

 

Meidän edustajamme sosterissa (Salla) saa valtuustoryhmän täyden tuen valinnalleen. Salla puolsi lisän poistamista. Tämä kanta – ja ryhmän tuki – syntyi pitkissä ryhmän keskinäisissä keskusteluissa ja Salla on todella perusteellisesti selvittänyt ja ajatellut asiaa. Henkilökohtaisesti odotan edelleenkin sellaista ratkaisua, jolla lisää ei tarvitsisi lopettaa. Vihreät ovat aina olleet Järvenpää-lisän kehittämisen puolella ja jopa aloitteellisia asiassa. Kuitenkin taloudelliset perusteet eli lisän ansiosta aikaansaatu säästö päivähoitopuolella on melko heikko peruste tässä asiassa. Tämä keskustelu jatkuu aivan varmasti ja toivottavasti myös ryhmän sisällä.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Wilskman totesi yhteenvedossaan, että valtuuston enemmistö on nollalinjalla jatkamisen kannalla, mutta harkintaa säästöissä täytyy käyttää. Strategian ja toteuttamisohjelmien tavoitteiden täytyy näkyä myös budjetissa. Leikkauksia on joka tapauksessa tulossa. Tulopuolta vahvistetaan jollakin muulla tavalla kuin veronkorotuksilla. Tähän Terho kommentoi puheenvuorossaan, että ei pidä tehdä johtopäätöksiä pelkän lähetekeskustelun perusteella, kun linjausten kannatusta ei voi mitenkään mitata.

 

Hankalaa on, kun menoista, tuloista ja investoinneista pitäisi puhua yhtenä kokonaisuutena, mutta ne käsitellään erillään toisistaan. On helppoa ilmaista huolta talousarvion tiukkuudesta, kun ei tarvitse samaan aikaan käsitellä sitä toista vaikeaa puolta eli toiminnan rahoitusta. Jos huoli on todellinen, täytyy epäkohta korjata ja siihen tarvitaan lisää rahaa. Jos rahoitus ei ole tulorahoitusta, se on velkarahoitusta viimeistään investointeihin (se Terveystalo…). En ymmärrä, mitä tarkoittaa tulopuolen vahvistaminen ilman veronkorotusta. Maanmyyntitulot hupenevat investointeihin eikä taksojakaan voi korottaa pilviin. Valtionosuudet ovat laskennallisia, eikä niitäkään voi kunnan toimin vahvistaa.

 

Valmistelu jatkuu lautakunnissa, kaupunginhallituksessa, valtuustoryhmissä ja ryhmien kesken. Valtuuston talousarvioseminaari on perjantaina 13.11.2009 Järvenpää-talolla. 16.11.2009 päätetään verojen tasosta (listalla on myös strategian toteuttamisohjelmat, joista tuli yllättävän hyvät!). Koko talousarvio päätetään joulukuun valtuustossa.

 

16.10.2009 Seija Kareinen, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Valtuustosta 15.6.2009

Valtuustoryhmän terveiset – 15. kesäkuuta 2009

Lyhyt toukokuun valtuuston kokous tiesi tietenkin sitä, että kesäkuun kokouksessa istutaan pitkään.  Kokous ei sentään kestänyt seuraavan vuorokauden puolelle.

Vihreiden ryhmässä oli varsinaisten valtuutettujen joukossa ensimmäistä kertaa ensimmäinen varavaltuutettumme Olli Kamunen.  Kokous oli perehdyttämisen kannalta aika kattava: henkilöstöä, strategiaa, taloutta ja kaava-asioita – siinäpä lyhyesti kuvattuna valtuuston toiminnan kaikki tärkeimmät alueet.

Henkilöstökertomuksen käsittelyn aikana käytetyissä puheenvuoroissa puhuttiin melkein yksinomaan varoituksista ja irtisanomisista.  Valitettavasti julkisessa kokouksessa ei yksittäisistä tapauksista ja henkilöistä voi paljastaa yksityiskohtaista tietoa.  Keskustelu jää väkisinkin yksipuolisiksi. Ainakaan tiedon määrä ei valtuuston kokouksessa lisääntynyt. Kaupunginhallitus henkilöstöjaoksineen todennäköisesti seuraa tilannetta.

Kaupunkistrategia on kuvattuna nyt yhdellä A4:lle mahtuvalla kuviolla.  Kaikissa ryhmissä tätä ratkaisua pidettiin parempana kuin kokonaista kirjaa linnunlauluineen.  Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät on kuvattu myös sanallisesti.   Kaikki ryhmät ottivat strategiamallin melko tyytyväisinä vastaan.  Valtuustoryhmät – myös vihreät – käsittelivät yksikseen ja keskenään strategian rakennetta ja perusteena olevia arvoja jo keväällä.  Valtuustoryhmien neuvottelijoiden kokouksessa 14.4.2009 tehtiin ehdotuksia muutoksista ja ryhmien neuvottelutulos näkyy myös lopputuloksessa.  Toimialakohtaiset toimintaympäristöanalyysit ja asukkaiden elinoloista ja hyvinvoinnista tehty selvitys ovat strategian lisäksi perusteena, kun strategian toteuttamisohjelmia tehdään.  Niiden hyväksymisen aika on syksyllä.

Toivotaan, että hyvä strategia antaa tukea kiristyvän talouden ja vaikeiden päätösten aikana.  Toivotaan myös, että strategia ilmestyy kaupungin nettisivuille muutenkin kuin valtuuston kokouksen pöytäkirjan liitteenä…. toistaiseksi Päätöksentekovalikon alavalikossa Strategiat on vain vuonna 2005 hyväksytty kaupunkistrategia.

Kaisan pitämä ryhmäpuheenvuoro:

Olemme vaikeassa ja vielä vaikeammaksi käyvässä taloustilanteessa. Taloudellisesti vaikeanakaan aikana ei saa vaarantaa ekologisesti kestävää kehitystä. Emme saa säästöjen nimissä tinkiä ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista. Se on meille vihreille perusasia.

Ei myöskään saa unohtaa oikeudenmukaisuutta ja heikoimmassa asemassa olevien kaupunkilaisten tilannetta. Tänään olemme sitoutuneet oikeudenmukaisuuteen, kun valtuusto äsken hyväksyi kaupungille arvot. Kaupungin arvot eivät saa jäädä pelkiksi korulauseiksi.

Tämän taantuman maksajia ovat nyt lapset, vanhukset ja vammaiset. Suurimmalle osalle meistä muista taantuma on tuonut vain hyvää: alhaisia asuntolainan korkoja ja halventuvia kodin remontteja.

Miten me voisimme jakaa oikeudenmukaisemmin talouskriisin vaikutusta?

Kun leikkaamme, leikkaamme niiltä, jotka tarvitsevat kaupungin palveluja ja he ovat usein juuri niitä heikoimmin toimeentulevia ihmisiä. Jos taas otamme lainaa, lainaamme lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme tietämättä, millaisessa tilanteessa he lainojamme maksavat takaisin. Sekin on lapsilta ottamista.

Kaikkien pitäisi kantaa oma vastuunsa kunnan taloudellisesta ahdingosta. Mukaan täytyy saada myös ne, jotka eivät kärsi lamasta, ne jotka eivät itse tarvitse kunnallisia palveluja ja ovat hyvässä taloudellisessa asemassa. Kunnalle pitää saada lisää tuloja.

Tämä talouden taantuma jakautuisi myös hyvin toimeentulevien maksettavaksi, jos valtio lisäisi verovaihtoehtoja ja nostaisi tuloverotustaan ja siirtäisi siitä saatavan rahan kunnille. Näin pitäisi hallituksen ja eduskunnan toimia. Vihreät ovat siellä mukana päättämässä ja toivon että he ajavat veron korotusta ja siitä saatavan tulon siirtämistä kuntien avuksi. Me emme voi täällä kuitenkaan siitä päättää.

Jos valtion toimet eivät ole riittäviä, jos emme voi olla varmoja siitä, että kunnat saavat lisää rahaa, meidän täytyy itse nostaa kunnallisveroa. Kiinteistöveron ja kunnallisveron nostaminen ensi vuodelle on ainoa oikeudenmukainen tapa toimia tässä taloustilanteessa.

Mikä sitten on riittävä veronkorotuksen taso? Se on arvioitava niin suureksi, että ei tarvita lisää supistuksia vammaisten, vanhusten ja lasten tyydyttäviin peruspalveluihin.

Vihreät eivät aio livetä vastuullisen talouden rintamasta. Säästökohteiden etsimistä on jatkettava. Säästämme ja panemme taloutta kuntoon, jotta voisimme yhdessä kantaa vastuuta kaikista niistä, jotka eivät selviä omien voimiensa varaan jätettyinä. Kaikki tarpeeton on karsittava, sillä jokainen tuhlattu euro viedään loppujen lopuksi niiltä, jotka tarvitsevat kipeimmin kunnan tukea elämässään

Emme saa siirtää taloustilanteen kurjuutta vain lasten, vanhusten ja vammaisten maksettavaksi.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuustossa 15.6.2009

Järvenpään Vihreät on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Kirjaudu